Anna Lemmetyinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 13.10.2020, kuinka ”änkytyksen todellista normalisointia olisi se, että änkytetään vapaasti. Ei se, että opetetaan lapselle keinoja peitellä sitä.”

Mielipiteen taustalla oli 10.10.2020 Helsingin Sanomissa julkaistu Marko Junkkarin artikkeli, joka käsitteli Joe Bidenin ja toimittajan itsensä änkytystä. Linkki alkuperäiseen artikkeliin on jaettu Facebook-sivuillamme 10.10.2020.

Mielipiteen kirjoittajaa puhutteli artikkelissa ymmärtääksemme kohta

”Helmikuussa Biden tapasi vaalitilaisuudessa pojan, joka tuli isänsä kanssa puhumaan aiheesta. Biden näytti pojalle tekstiä, johon hän oli merkinnyt hengityspaikat ja tauot, jotta hän ei lukisi liian nopeasti ja ryhtyisi änkyttämään. Pojan isä kertoi jälkikäteen viestimille, että Biden pyrki hienosti normalisoimaan änkytystä. Älä tuomitse itseäsi puheesi vuoksi, Biden oli sanonut pojalle. Hän oli muistuttanut, että änkyttäminen ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. ’Älä anna änkytyksen määrittää sinua ihmisenä.’”

Mielipide toimi kimmokkeena tämän tekstin kirjoittamiselle. Kuvaamme tässä laajemmin änkytyksen kuntoutuksen kokonaisuutta.

Änkytysterapiassa ei tavoitella änkytyksen peittelyä. On totta, että nuorten ja aikuisten puheterapiassa voidaan harjoitella keinoja puheen sujuvuuden hallintaan, mutta niiden tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen ja puheenvuoron käyttäminen tilanteissa, joissa se muuten voisi jäädä tekemättä. Tavoitteena ei ole saada änkytystä pois ihmisestä, vaan antaa välineitä siihen, että voi itse valita, miltä puhe eri tilanteissa kuulostaa. Osalla puhumiseen liittyvä jännitys vähenee, kun oppii keinoja hallita puheen sujuvuutta. Tämä mahdollistaa myönteiset kokemukset puhetilanteissa ja auttaa katkaisemaan änkytyksen välttelyn kierteen. Lisäksi jokainen puhuja itse valitsee, millaiset keinot hänelle sopivat ja milloin, jos milloinkaan, hän niitä haluaa käyttää.

Elämänlaatua lisääviä tekijöitä aikuisilla voivat mielipidekirjoittajan mainitseman vapaasti änkyttämisen lisäksi olla esimerkiksi avoin keskustelu änkytyksestä, puheen luonnollisen sujuvuuden lisääminen, keinot hallita puheen sujuvuutta, itsetunnon vahvistaminen ja änkytyksen hyväksyminen. Änkytys kuuluu jokaisen ihmisen puheessa hieman eri tavalla. Vapaasti ääneen änkyttäminen ei ole kaikille
samanlaista. Jonkun puheessa änkytystä voi olla muutaman millisekunnin sanojen alussa. Toisella yhden sanan sanominen voi viedä minuutin. Onkin jokaisesta yksilöstä itsestään kiinni, mikä juuri hänen elämässään on merkityksellistä. Änkytyksen vähittäinen hyväksyminen osaksi itseä vähentää tarvetta vältellä änkytystä ja vapaampi änkyttäminen ääneen mahdollistuu. Paradoksaalista kyllä, juuri tämä usein myös lieventää ja vähentää kuultavaa änkytysoiretta.

Poikkeuksen edellä mainitusta muodostavat pienet lapset, joilla änkytys poistuu puheesta usein pysyvästi. Aina ei voida tunnistaa, keneltä änkytys häviää ja kenellä änkytys on pysyvämpää. Kuntoutuksessa keskitytään ensisijaisesti vanhempien ohjaamiseen. Vanhempia autetaan ymmärtämään, mistä änkytyksessä on kysymys, mitkä tekijät vaikuttavat puheen sujuvuuteen ja miten he voivat helpottaa lapsen puhetta vuorovaikutustilanteissa. Kuntoutuksessa tavoitteena on auttaa vanhempaa suhtautumaan änkytykseen avoimesti ja vähentää vanhemman huolestuneisuutta. Tämä heijastuu lapseen ja myös lapsi voi kokea änkytyksen olevan hyväksyttyä. Tällä rakennetaan neutraalia ja luontevaa suhtautumista änkytykseen, jolloin änkytyksen kanssa on myöhemmin helpompi pärjätä. Yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutukseen yhdistetään muita elementtejä. Mitä varhaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat tulokset sillä saavutetaan.

Mitä kauemmin änkytys on osana elämää, sitä enemmän puhujalle kertyy myös kielteisiä kokemuksia puhetilanteissa. Tyypillisesti näitä kokemuksia alkaa kertyä alakouluiässä. Vähitellen ne voivat vaikuttaa puhujan käsitykseen itsestään. Jos ihminen puhuu itsestään änkyttäjänä, saattaa änkytys jo määritellä käsitystä itsestä merkittävällä tavalla. Vaikka se ei rajoittaisi puhumista, rakentuu identiteetti sen kautta toisin kuin henkilöillä, jotka kokevat olevansa ihmisiä, joilla on puheessaan välillä änkytystä.

Mielipidekirjoittajan kuvaukset änkytyksen piilottelusta ja sen herättämistä kielteisistä tunteista ovat yleisiä kokemuksia, joita nuorten ja aikuisten änkytykseen liittyy. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoria kiusataan änkytyksen vuoksi ikätovereita enemmän ja he voivat kokea koulussa sosiaalista eristäytyneisyyttä. Änkytys voi vaikuttaa kielteisesti koulutukseen ja työllistymiseen. Änkytyksen vuoksi puheterapiaan hakeutuvilla aikuisilla on moninkertaisesti enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin sujuvilla puhujilla. Pitkään jatkuvan änkytyksen vaikutukset ovatkin merkittäviä elämänlaadun kannalta.

Varhainen änkytyksen kuntoutus voi sujuvoittaa lapsen puheen kokonaan ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia. Toisaalta myös kuntoutus myöhemmissä vaiheissa mahdollistaa näihin tekijöihin vaikuttamisen. Sillä, kuinka sujuvaa tai sujumatonta puhe on, ei kuntoutuksen kannalta ole merkitystä. Keskeisintä lienee, että puhuja voi itse elää täysipainoisesti änkytyksestä huolimatta.

Olemme asiakkailtamme kuulleet usein, kuinka heitä on kohdeltu huonosti änkytyksen vuoksi. Sujuvasti puhuvien ihmisten onkin hyvä miettiä suhtautumistaan änkytykseen. Sama koskee myös ihmisiä, joilla on änkytystä. Oma tapa käsitellä asiaa ei ole ainoa oikea, vaan jokaisella, joka änkyttää, on oikeus löytää omat selviytymiskeinonsa. Myös Joe Bidenilla on oikeus kohdata ja käsitellä änkytystään tavalla, jonka hän itse kokee itselleen sopivaksi.

Haluamme lopuksi kiittää oman tarinansa kertomisesta niin Anna Lemmetyistä, Marko Junkkaria kuin Joe Bideniakin. Teistä jokaisen kertoma tarina änkytyksestä on erilainen. Ja jokainen niistä on yhtä arvokas.

Auli Laiho ja Salla Pohja
Puheterapiakeskus Tempo Oy

Pin It on Pinterest

Share This